Jos tämän kirjoituksen sävy on poikkeuksellisen aggressiivinen ja masentunut, se johtuu vain siitä, että maanantai-iltana tajusin, että jos haluan pitää sen osan, mitä huomaamattani rakensin, niin olen sitten salarakas ja sepä ei tällä kertaa nappaa… Mutta tästä aiheesta ei sen enempää, ettei asiattomat keskustelut turhaan näe päivän valoa.
Torstaina oli koulupäivä ja sain olla keskisuomessa aamusta asti. Aivan mahtavaa, kenties saan tehdä visualisen markkinoinnin näyttötyöt jääkiekon parissa, nyt täytyy vaan tutkia missä se olisi kaikkein järkevintä, että sekä minä, että joukkue saadaan täydet hyödyt irti.
No siinä samalla, koulupäivän lomassa, sitten laittelin muuan maalivahdille vähän postia menemään liittyen yhteen huipputärkeään sopimukseen, joka toivottavasti saadaan onnistumaan. 🙂 Onnistuessaan se tulee tekemään tämän kirjan tekemisen vielä hivenen mahdollisemmaksi. Liikaa ei kuitenkaan vielä sovi paljastaa vielä, ennen kun nimiä saadaan sopimukseen ja muut yksityiskohdat hiottua. Koulupäivän jälkeen sitten askartelin Mikko Sulosen kuvan valmiiksi ja niin kuin oli puhe, se oli näiden kahden Koovee-sivun viimeinen kuva, enää vähän tietoja ja homma on paketissa.
Perjantaina olin sitten iltapäivän Vantaalla katsomassa työkavereita, jotka lähtivät eläkkeelle. Oli haikeaa, mutta hienoa. Tapasin yhden miehen, joka lähti kesän aikana pois töistä, jolle en silloin kerinnyt edes jättää hyvästejä. Mahtavat kolme tuntia olin töissä.
Illalla sitten näin kavereita Tampereella, enkä oikeastaan jaksanut enää alkaa lapioida mitään ihmeellistä, joten perjantain anti jäi käytännössä nollaan.
Viikonlopuksi oli luvassa jääkiekkoa… Eikä mitään ihan vähän vaan peräti 3 peliä kahdessa päivässä! 🙂 Sopii mulle! Lauantai-iltapäivänä kerkisin vähän istua koneelle ja sain valmiiksi sen Kooveen toisen sivun. Tuli toivottavasti ihan hienot ja seuraavaksi sitten hyppään Pahalammen vastaavien sivujen kimppuun. Sitten kerkisin vähän kaavoittaa sitä sopimusta, mitä yritin jo aiemmin hieroa, se näyttää taas pykälän verran mahdollisemmalta, mutta katsotaan nyt! 🙂
Sitten illaksi tosiaan oli ensimmäinen jääkiekkopeli Tappara – Blues ja niin kuin ystäväni sen kiteytti, menetin sydämeni Tuukka Mäntylälle. Siis hetkinen? Eikös se nyt ole viimeisen viisi vuotta ollut sillä? Joo. On, mutta joka kerta tuntuu, kuin näkisin sen ensimmäistä kertaa! 🙂 Tykkään valtavasti hänestä edelleen.
Sunnuntaina sain Pahalammen ensimmäisen sivun aluille. Nyt siinä on ne naamakuvat paikoillaan, mitkä olen kerennyt tehdä valmiiksi. Vain Krister puuttuu ja sitä en viitsinyt tehdä ennen sunnuntain Pingviini-peliä, koska sillon oli vielä tavoitteena ottaa yksi kuva Kristeristä ja Antti-Jussista yhdessä. Sunnuntaille oli jo ennen sitä peliä luvassa paljon ohjelmaa ja ryntäilin Ylöjärvellä ja Peltolammilla varsin vauhdilla, joten kirjan sivut jäivät tekemättä.
Tällä kertaa Pingviini-maalille luisteli Krister Antila ja vaikka henkilökohtaisesti pidän molemmista heidän maalivahdeistaan, pidän pykälän verran enemmän Antti-Jussista. Maalivahtien lisäksi pelissä oli Timo Ruuska, joka teki yhden komian maalin. Sekä Joonas Lehtonen ja Arto Salo, jotka nousivat rullakiekkokaudella suosikeikseni Playersistä.
Pelin jälkeen pyysin jälleen Kristeriltä, että se voisi odottaa Antti-Jussia, niin saisin kuvan heistä. Jälleen Krister väitti, että Antti-Jussilla menee kauan ja jälleen Antti-Jussi tuli melkein heti Kristerin perässä, joten tällä kertaa kuitenkin sain kuvan. Hämmennystä itselleni aiheutti lievästi se, kun yksi hyökkääjä Pingviineistä meni juttelemaan pelin jälkeen Kristerille niin kuin se olisi nähnyt Kristerin ensimmäistä kertaa sinä päivänä vasta pelin jälkeen. Sain tosiaan otettua Kristeristä ja Antti-Jussista varsin kivan kuvan ja pojat suvaitsivat jopa vähän hymyillä, kun sitä pyysin ja Krister tarjoutui ottamaan Antti-Jussia kädestä kiinni, mutta niin pitkälle ei sitten tällä kertaa kuitenkaan tarvinnut mennä.
Olisin halunnut jäädä Pirkkalaan moikkailemaan muitakin tuttuja, mutta aikataulu ei sitä sallinut. Seuraavaksi oli vuorossa SHC:n peli Ylöjärvellä ja oli pakko ehtiä, käydä syömässä ennen sitä. Siitä pelistä tulikin varsin mielenkiintoinen. Muuan pelaaja teki jotakin sellaista, mitä olisin varsin monesti halunnut tehdä, mutta en voi kertoa mitä se oli, koska minähän en inhoa sieltä ketään. 😀 Taas siinä pelissä tuli todistettua se kollegani väite, että minulla on maalivahtifetissi. Minä siis otan kuvia niissä peleissä ja tällä kertaa pelin reilusta 800 kuvasta noin 700 esitti toista maalivahtia! 😀 Eihän se ole väärin? No ei muuten, mutta yritäpä kaivaa kenttäpelaajalle sieltä nippu kelvollisia otoksia hänestä itsestään! 😀 Ei ollut kauhean helppoa, mutta löysinpähän ainakin jotain!
Maanantai siis meni niitä kuvia järjestäessä ja vitutusta purkaessa.
Nyt on jaariteltu ummet ja lammet ohi aiheen, joten nyt on aika ryhtyä töihin! Pahalammen sivu ei valmistu itsellään…
Rollersitar